En ole taas pitkään aikaan kirjoitellut blogia. On ollut niin paljon kaikkea. Olen juuri kihlautunut ihmisen kanssa, joka on minulle kaikki kaikessa. Kaikki muuttuu aika nopeasti. Niin mielipiteet kuin ihminenkin.

Yhteishaut lähestyvät mieletöntä vauhtia. Talviloman jälkeen alamme hakea eri paikkoihin. Tuntuu oudolta lähteä vanhasta koulustamme, vaikken siellä koskaan ole viihtynytkään. Oikeastaan vihaan sitä paikkaa. Silti olen oppinut paljon, enemmän kuin olisin koskaan uskonut, niin sosiaalisia taitoja kuin trigonometriaa.

Tällä hetkellä soi Hurriganesin My only one. Se herättää mukavia muistoja viime musiikin lyhyeltä kurssilta kun säestimme sitä akustisella kitaralla sormet verillä. Kuulostaa aika ikävältä, mutta ei se ollut sitä loppujen lopuksi. Tunnelmahan siinä oli tärkeintä.