Hei sinä kokovartalopenis, joka jätät koirasi ilman vettä aurinkoiselle paikalle parkkeerattuun moderniin ilmastoituun autoosi.

Oletko koskaan ajatellut, että autosi ollessa parkkeerattuna (= sammutettuna) aurinkoisessa paikassa, upeat nahkapenkkisi suorastaan hohkaavat kuumuutta, mutta Hondasi ilmastointi EI OLE PÄÄLLÄ?
Oletko edes koskaan istunut kuumana kesäpäivänä ikkunat suljettuna autossa, joka ei ole ollut ilmastoitu? Minä olen, tosin huomattavasti vähemmän turkiksia ylläni kuin koirallasi.

Kuvittele siis itsesi viilentämiseen muutoin kuin läähättämällä kykenemättömänä joutuvasi istumaan autossa ilman juotavaa isäntäsi/emäntäsi shoppailureissun, mahdollisesti jopa tunteja kestävän, ajan. Kuulostaako mukavalta? Kyllä, niin minustakin.

Näin ollen toivon mitä hartaimmin, että juutut turkikset päälläsi keskelle paahtavan kuumaa erämaata rikkinäisen ilmastoinnin kanssa pariksi tunniksi, aivan yhtä pitkäksi ajaksi kuin eläintoverisi joutui istumaan kaupan parkkipaikalla, kun hänet ajattelemattomana ja piittaamattoma sinne jätit. Tietenkin ilman vettä.

Olisiko liikaa pyydetty, että ajattelisit hieman?

Vähemmän ystävällisin terveisin
                                                          Toco

Elipä kerran kaukaisessa maassa nuori noita. Ei hän ollut Kirken veroinen, ei läheskään kuten Lilith, jonka perillinen vanhan uskomuksen mukaan oli. Peiliin katsoessaan noitatyttö näki vain omat, ihan mukavat kasvonsa, suloisen nenänsä, pehmeät huulensa ja kauniit vihreät silmänsä, mutta vartalon, jonka ansiosta tai takia hänen oli turha toivoa suurtakaan onnea.

Eräänä kauniina kesäisenä päivänä ratsasti noitatytön kaupungin läpi komea velho, josta noitatyttö ei kliseisen tarinankerronnan vuoksi saanut katsettaan pois käännettyä. Velho vain sattui olemaan kylmä ja kova, kuten taitavan velhon kuuluikin. Ei käynyt laatuun, että velho olisi voinut vilkaistakaan niin stereotypioita vastaan olevaa noitatyttöä. Kuitenkin velho oli ennen kaikkea mies, ja miestä imartelee tytön palvonta, vaikkei tyttö ole Lilith eikä Kirke. Ei kaunein nainen maailmassa, tai edes kotikaupungissaan.

Noitatytön pyyteettömästä palvonnasta imarreltuna velho päätti hetken aikaa hyötyä naiivista vihreäsilmäisestä neitokaisesta. Tyttö alistui kaikkiin velhon naurettavimpiinkin pyyntöihin kyselemättä tai valittamatta kertaakaan. Hän nukkui velhon sängyn vieressä matolla kuten hovinarri, valmiina huvittamaan miestä.

Muutaman kuukauden kuluttua velho kuitenkin kyllästyi nuoren noitatytön palvonnan kohteena olemiseen ja päätti yön pimeinä tunteina poistua huoneestaan ja kaupungista. Hän sekoitti tytölle juoman ja otti tämän viereensä. Juoma alkoi vaikuttaa ja tyttö vajosi sikeään rauhalliseen uneen. Kokeillessaan tytön pulssia velho kuitenkin varomattomana antoi sormuksensa koskettaa tytön vasenta rannetta, johon jäikin pieni naarmu. Velho ei kiireessään huomannut tekemäänsä virhettä vaan poistui rakennuksesta hiljaa, jättämättä pienintäkään vihjettä tulevasta olinpaikastaan.

Aamulla tyttö heräsi sohvalta, venytteli ja katsoi ympärilleen. Kuitenkaan velhoa ei näkynyt lähimaillakaan ja noitatyttö tiesi velhon lähteneen luotaan lopullisesti. Tyttö ei tuntenut lainkaan surua, vain puhdasta pettymystä miehen petollisuudesta ja omasta typeryydestään. Noustessaan ylös sohvaltaan, tyttö tunsi lievää huimausta ja päätti mennä vapautuneeseen sänkyynsä kuitenkin ensin, kuin sattumalta, vilkaisten kättään, huomaten naarmun ranteessaan.

Velhon sormuksessa oli voimakas loitsu, joka luovuttaa puolet miehen voimista uhrilleen. Huomatessaan voimiensa heikenneen, velho kirosi voimakkaasti ja nousi ratsunsa selkään lähtien jäljittämään kaikkia matkan aikana kohtaamiaan naisia.

Kun noitatyttö huomasi uudet voimansa, hän villiintyi. Tyttö käveli paikallisen hallitsijan palatsiin ja sai kuninkaan uskomaan noidan olevan oikeasti kauan kadoksissa ollut prinsessa ja näin ollen ainoa perijä pienelle kuningaskunnalle.

Kuitenkaan valtakunta ei noitatyttöä tehnyt onnelliseksi. Hän odotti aina kauhulla päivää, jona velho tulisi perimään voimiaan takaisin ja vihaisena poistaisi tytön lumouksen. Ei ollut kaunista päivää, jota prinsessa ei olisi peloillaan muuttanut mustaksi. Tämän johdosta tyttö saikin lempinimekseen Prinsessa Pessimisti, joka muuttaa auringonkin mustaksi silmissään, eikä osaa hetkeäkään nauttia.

Eräänä aamuna tyttö katsoi peiliin ja näki vihreiden silmiensä muuttuneen kullanhohtoisiksi. Hän pelästyi ja lähti etsimään tietoa linnan valtavasta kirjastosta, mutta matkallaan hän kuuli palvelustyttöjen puhuvan velhosta, jonka Prinsessa Pessimistiä kosimaan tullut ritari oli halkaissut kahtia. Noitatyttö tajusi kullanhohteen johtuvan uusista, vahvemmista voimista, jotka olivat velhon kuoltua siirtyneet hänen vanhojen voimiensa lisäksi.

Tyttö huojentui valtavasti, mutta kuitenkaan hän ei osannut nauttia elämästään valheellisena prinsessana juosten ympäri palatsia lakeijat perässään. Astuessaan ulos palatsista, hän näki vain surullisia ihmisiä, jotka kärsivät sairauksista, sodasta ja nälästä. Kyyneliään pyyhkien noitatyttö juoksi meren rantaan ja toivoi aallon huuhtovan hänet pohjaan saakka.

Meren aalto kuuli tytön toiveen, muttei raaskinut tätä tappaa. Tyttö ajelehti kauan aaltojen vietävänä ja päätyi kalliolle keskelle merta. Yhtäkkiä kallio hänen ympärillään täyttyi paikalle uivista neljästätoista naisesta, joilla kaikilla oli samaa kullanhohtoa silmissään. Naiset tervehtivät tyttöä ja toivottivat tämän tervetulleeksi joukkoonsa. Tyttö tunsi viimein olevansa kotona ja seireenit olivat hänen sisariaan.

Kuningaskunnassa surtiin Prinsessa Pessimistin poismenoa kauan, kunnes prinsessa julistettiin kuoliaaksi. Kuningas adoptoi velhon tappaneen ritarin, josta tuli maalle hyvä ja oikeudenmukainen kuningas. Vielä tänäkin päivänä merimiehet kertovat nähneensä Prinsessa Pessimistin istumassa kalliolla laulaen ja kammaten hiuksiaan lumoten jokaisen lauluansa kuulevan miehen syöksymään aaltoihin vuokseen.

Jälleen on pieni tovi vierähtänyt viimeisimmän kirjoituksen jälkeen. Osittain syytän muuttunutta elämäntilannettani, osittain sähkökatkosta, joka pitkitti blogin kirjoittamista pidemmän aikaa.

Pitkän ajan jälkeen on aina vaikea tietää, mistä sen kirjoittamisen viimein aloittaisi. Myöskään kommentoinnin puute ei liiemmin motivoi kirjoittamaan blogia. Lukeeko tätä kukaan? Ilmoittautukaa =)

Siis, elämäntilanteeni muuttui noin kuukausi sitten erotessani henkilöstä, jonka kanssa olin kihloissa. Asiaa ei liiemmin tarvitse kommentoida, aina eivät asiat suju täysin suunnitelmien mukaan. Ero julkistettiin naamakirjassa noin viikko sitten yhteisymmärryksessä. Ystäviä olemme edelleen, mutta parisuhdedraamaa ei enää toistaiseksi ole. Eikä sellaiselle välttämättä ole tarvettakaan.

Kesän näytelmä meni todella hyvin ja katsojiakin tuli todella paljon. Vielä yksi lisäesitys tiedossa Imatra-päivänä 18.8. Koulukin alkaa elokuun puolessa välissä, kuten myös teatteriryhmän syyskauden vetäminen. Saa nähdä, kuinka moni Manteleista vielä jaksaa jatkaa teatterissa, toivottavasti moni. Juoksemistakin tulee todennäköisesti PALJON, sillä lämmittelyt ovat melko liikuntapainotteisia sekä lasten että aikuisten ryhmissä.

Loistavia "uusia" (=siis miulle uusia) biisejä
U-Kiss - Neverland
Shinee - Ring ding dong
Chisu - Kriisit
Chisu - Kohtalon oma

Toco kuittaa

Vihdoin tulokset näkyvät kunnolla! Ihmedieetin seurauksena vyötärö kapeni kuutisen senttiä, paino putosi vain muutaman kilon. Laihduttaminen jatkuu eri dieetillä. Vihdoin tänään havaitsin vyötäröltä lähteneen taas muutamia senttejä. Tämä on siis johtanut vaatekoon pienenemiseen kahdella numerolla! I'm on my way to perfection!

Jotkut sanovat, että rinnat lähtevät ensimmäisenä laihdutettaessa. Tämä ei ainakaan minun kohdallani ole totta. Nyt on tuloksena jo jonkinlainen tiimalasi :) Vielä saisi hieman lähteä..

Tänä iltana juhlitaan!

Toco kuittaa

"6th day: breakfast- a boiled egg, 0, 5 cup of tea; II Breakfast (at11) - 1 cup of vegetable clear soup (only liquid); Dinners - the 100g of a boiled meat + 100g canned green peas; Snack - apple; Supper – apple; At 21 - apple "
Aamulla keitetty muna, 0,5 kuppia teetä, klo 11 kupillinen kasvisliemikuutiosta tehtyä lientä, päivälliseksi 100g keitettyä lihaa, 100g säilykeherneitä, välipala, päivällinen, illallinen omena

Kohta on ohi. Näkyvät tulokset saavutettu. Tästä on hyvä jatkaa huomisen jälkeen

Toco kuittaa