Entä jos jonain päivänä ei tahdo alistua ja ottaa kaikkea p*skaa niskaansa?
Entä jos jonain päivänä vaan napsahtaa?
Entä jos..?

Istun tässä sohvalla, syön kylmää riisiä ja kuuntelen samaa biisiä yhä uudelleen ja uudelleen sekä samalla vajoan syvemmälle itsesääliin ja armottomaan v*tutukseen. Vaikka kaikki menee päällisin puolin hyvin, silti olen väsynyt ja tahdon vain käpertyä sänkyyn ja nukkua kesään asti. En varmasti ole ainut?

V*tutuksen aiheita on paljon, joillain enemmän, toisilla vähemmän. Itse kuulun ensimmäiseen ryhmään. Pyrin etsimään kaikista asioista jotain ärsyttävää ja ilkeää, kutsukaa sitä vaikka pessimismiksi. Itse tosin kutsun sitä realismiksi, sillä usein huonoin mahdollinen vaihtoehto todella toteutuu ja siihen on hyvä varautua.

Vihdoin biisi vaihtuu toiseen ja silti v*tutus jatkuu.

Seuraava biisi. Vieläkin v*tuttaa.

Eipä tässä auta muu kuin mennä nukkumaan.
Öitä kaikille.

-Toco-