1. Tarina kertoo tytöstä
maailman hylkäämästä.
Kaikki tarjoavat olkapään
muttei kukaan todella ymmärrä
tytön surua vihlovaa.

 Chorus: ja taas hän on yksin,
maailman piinama,
ei kukaan voi ymmärtää
mitä sisällään tuntee hän.
Miksei kukaan jo pelasta,
halki yön kuljeta kirkkauteen?

 2. Taas tyttö istuu yksin,
vihkoon kirjoittaa.
Kun häneltä siitä kysytään,
tyttö laittaa vihkon pois,
heleästi naurahtaa

 Chorus

 3. On tyttö jo kylmänä
haudassaan, ja vihko
poltettu. Ei kukaan tunnusta
tuskaa joka tyttöä seurasi
valoon.

 4. Hän kyllästyi pian
elämään, ja veitsen teroitti.
Luki vihkossa jäähyväisteksti
jonka vain harva
ymmärsi.

 Chorus

Chorus